Kellon osto-opas

Kun olet hankkimassa kelloa, kannattaa miettiä ensin millaiseen käyttöön ja mitä ominaisuuksia uudesta kellostasi haluat.

Kellot jaetaan muutamaan ryhmään ns. käyttökello arkeen, mahdollinen “työkello”- jos kello altistuu päivittäin esimerkiksi pölylle ja pukukellot juhlavampaan tilanteeseen tai bisnespukeutumiseen lisäksi urheilu ja aktiivisuuskellot ovat tätä päivää.

Kivijalkamyymälässä myyjä yleensä selvittää asiakkaalta nämä asiat ja niiden pohjalta aletaan kartoittamaan vaihtoehtoja. Lisäksi on hyvä selvittää paljonko asiakas on valmis investoimaan kelloonsa.

Hinta muodostuu eri asioista, joita ovat koneisto, käytetty materiaali ja mahdolliset muut ominaisuudet.

Seuraavaksi mietiään ehkä enemmän jo kellon ulkonäköä ja pienempiä yksityiskohtia,

Kellon kuorivaihtoehtoja ovat
  • muovi– lähinnä lasten- ja trendikelloja
  • messinki ja muut halvat metalliseokset – edullisen hintaluokan kelloja, jotka yleensä pinnoitetaan
  • ruostumaton teräs – rakenteeltaan lujia ja erittäin kestäviä
  • titaani – erittäin kestäviä, kevyitä ja yleensä allergisoimattomia kelloja
  • hopea – lähinnä taskukelloja
  • kulta – yleensä arvokellot, voi olla joko kelta- tai punakultaa
  • platina – vain arvokelloja

Rannekkeiden valmistukseen käytetään samojen kuin kuorimateriaalien lisäksi myöskin nahkaa sekä keinokuitukankaita.

Jalometallikuoriset kellot luonnollisesti kuuluvat jo hintansa ja arkuutensa vuoksi juhla- eli pukukellojen ryhmään.

Vesitiiviys

Kellon vesitiiviys riippuu sen kuoren ja tiivisteiden kunnosta sekä rakenteesta. Kelloissa käytetään vesisuojauksen tasosta vaihtelevia merkintöjä. 3 atm, 5 atm, 10 atm tai 20 atm (vastaavasti 30m, 50, 100m tai 200m). Merkinnöistä huolimatta suojauksen taso ei vastaa käytännössä todellisuutta. Käytännössä kellot jaetaan vesitiiviyden mukaan seuraavasti: Normaalielämän käyttöön valmistetut eli roiskevesisuojatut kellot (3-10atm / 30-100m) kestävät nimensä mukaisesti roiskeveden eli pisarat, jotka tulevat mm käsiä pestessä tai pienessä sateessa.

Sukeltajan kellot eli laitesukelluksen kestävät (20-100atm /200atm -1000m) kellot ovat sitten vielä edellisistä paremmin tiivistein ja vankemmin rakentein valmistettu kestämään kovaa vedenalaista painetta. Kuitenkin täytyy muistaa, ettei kellossa mahdollisesti olevia painimia kuitenkaan saa painella veden alla. Merkintöjen suuri ”vääristymä” johtuu siitä, että kelloja testataan laboratorio-olosuhteissa.

Kellon koneisto

Kello on koneistoltaan joko mekaaninen tai kvartsi- eli sähkökello.

Mekaaninen kello on nimensä mukaisesti täysin vailla elektroniikkaa. Kello saa käyttövoimansa viritetystä jousesta, josta jouseen varastoitunut voima ohjataan rataskoneiston ja käyntilaitteen kautta osoittimille. Mekaanisen kellon jousi voi olla ns. nuppivetoinen eli jousi viritetään täyteen vetoon nupista kiertämällä. Toinen vaihtoehto on automaattiviritteinen koneisto, jonka koneistossa oleva viritysmassa virittää jousen käden liikkeiden takia. Nuppivetoisen kellon jousi käyttää kelloa n. 1-2 vrk ja automaattiviritteinen kello käy n. 2 vrk ilman virittämistä.

Mekaaninen kello on herkkyytensä vuoksi alttiimpi ulkoisille häiriötekijöille (mm magneettisuus, kovat iskut) kuin kvartsi-kellot, näin ollen se ei välttämättä ole paras vaihtoehto kaikkiin olosuhteisiin. Mekaanisten kellojen suosio on kuitenkin tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun ajan ja monet kellotehtaat ovatkin lisänneet mallistoissaan mekaanisten kellojen osuutta. Yksi syy monista niiden suosioon onkin ekologisuus, sillä kvartsi –kelloissa käytetyt paristot, akut ja elektroniikkaosat ovat ongelmajätettä. Toki mekaanisten kellojen käyntitarkkuus ei ole ihan samalla tasolla kuin kvartsi –kelloissa (mekaanisten kellojen käyntitarkkuus karkeasti n. /- 15-20s/vrk).

Toinen on liike-energiaan perustuva koneisto, joka toimii samankaltaisen viritysmassan avulla kuin mekaaninen automaattikello. Siinä liike-energia johdetaan mikrogeneraattorille, joka muuntaa liike-energian sähköenergiaksi ja sitä kautta syntynyt sähkö varataan akkuun voimanlähteeksi.

Toinen tyyppi taas käyttää hyödykseen valoenergiaa. Kellotaulu toimii ”aurinkopaneelina” ja sen keräämä valoenergia muunnetaan piirilevyn avulla sähköksi ja varataan akkuun. Valon lähteenä parhaiten toimii tietysti aurinko mutta myöskin loisteputki ynnä muut keinovalot tuottavat riittävän hyvin energiaa kellon voimanlähteeksi.

Paristokellot ovat kuitenkin mekaanisia huolettomampia käyttää sekä niiden käyntitarkkuus, (olettaen, että mekaaninen rataskoneisto on moitteettomassa kunnossa) on huomattavan tarkkaa (karkeasti muutamien sekuntien poikkeamia vuositasolla). Osoitinnäyttöisen paristokellon erottaa mekaanisesta kellosta yleensä sekuntiosoittimen liikkeestä.

Kellon lasi

Kelloissa käytetään kolmenlaisia ikkunoita”eli laseja. Lasikkeeksi kutsutaan akryylista valmistettuja

halpoja laseja. Pehmeänä materiaalina se kuitenkin naarmuuntuu helposti mutta on kuitenkin helposti kiillotettavissa muutamaan kertaan. Joustavana materiaalina akryyli kuitenkin kestää varsin hyvin iskuja.

Mineraalilasi taas on jo suhteellisen kovaa ja kestävää mutta ei anna yhtään periksi sopivan iskun tullessa vaan särkyy. Mineraalilasi kestää normaalikäytössä hyvin ja siihen kyllä tulee naarmuja muttei kovin helposti.

Safiirilasi on vaihtoehdoista kaikkein kallein mutta myöskin kaikkein kestävin.

Peruskelloissa ajannäyttö toteutettu osoittimin, yleensä mukana on myös kalenteri, joka näyttää päivämäärän.

Seuraavassa lueteltu yleisimpiä kelloista käytettyjä lisätoimintoja ja ominaisuuksia.

Kronografi

Kronografit ovat kelloja, joissa on ajanottomahdollisuus. Kellotaulussa on yleensä omat osoittimet ja erilliset pienet taulut sekunneille, minuuteille ja tunneille. Ajanottoa ohjataan kuoreen lisätyillä erillisillä painimilla.

Kronometri

Kronometrillä tarkoitetaan kellon koneistoa, joka on läpäissyt puolueettoman sveitsiläisen tarkastuselimen, ”C.O.S.C” (Contôle Officiel Suisse de Chronomètres) tarkkuustestit. Näissä testeissä koneistoa testataan eri asennoissa noin kahden viikon ajan ja jos tarkkuus on riittävän hyvä, saa kello COSC sertifikaatin ja voi käyttää nimitystä ”Certified Chronometer”.

Ana-digi

Ana-digillä tarkoitetaan kelloa, jossa on sekä osoitinnäyttö että digitaalinäyttö.

Nykypäivän kelloissa onkin mitä monipuolisimpia toimintoja, kuten kompassi, korkeusmittari, GPS –paikannin, kamera, valaisimia, eli lähestulkoon kaikkea mitä kuvitella voi. Siksi monimutkaisimpia laitteita ei välttämättä enää kutsutakkaan kelloksi vaan rannetietokoneiksi. Tämän vuoksi kellon ostajan on valittava kellonsa käyttötarkoituksen mukaan ja mietittävä tarkkaan mitä tulevalta kumppanilta vaaditaan.

Kellon huolto

Ostaessasi kelloa muista pyytää käyttö- ja hoito-ohjeet, mikäli ne eivät automaattisesti tule kellon mukana. Ohjeita noudattamalla varmistat kellosi pitkän iän ja moitteettoman käynnin. Kaikkia kelloja täytyy säännöllisin väliajoin huoltaa ja korjata. Kellolle sopiva aikaväli ilmoitetaan yleensä kellon huolto-ohjeessa. Mekaanisten kellojen huollossa puhdistetaan, tarkistetaan ja huolletaan kellon koneiston lisäksi kuori ja metalliranneke. Paristokelloissakin rataskoneisto, kuoret, tiivisteet, ynnä muut kuluvat osat kaipaavat huoltoa.

Kellon huolto ja korjaustoimenpiteet sekä paristonvaihdot kannattaa jättää kellosepän vastuulle, sillä näin kellon toiminta taataan myös jatkossa.

Sisältää lainauksia Suomen Kelloseppäliiton kellon osto-oppaasta